Faskia Info

Fascia = Lihaskalvo

Faskia kehossa?

Faskia on määritelty sidekudokseksi, joka on erilaista kehomme eri osissa. Kaikkein tiiveintä jänteiden alueella. Sidekudos muodostaa kerroksellisen järjestelmän, jossa pinnasta syvempiin osiin kaikki on kaikessa kiinni. Faskiaa on siis kaikkialla ja se liittää meidän yhteen. Esim: lihaksen, luun, nivelkapselin, sisäelimien kuten aivokalvoillakin ympärillä. Kudossäikeistä tärkeimmät ovat kollageeni ja elastiini. Säikeet vastaavan kudoksen mekaanisista ominaisuuksista. Ne antavat rajat ja muodon elimille ja keholle. Kollageeni on tärkeää kehossamme. Se on yleisin säiemäinen proteiini kehossamme. Koko kehon proteiinimassasta kollageenia on noin 40%. Sitä esiintyy kaikissa kudoksissa kuten, ihossa, luussa, rustossa, jänteissä sekä lihaksen kalvorakenteissa. Kun ulkopuolinen voima esim: venytys ylittää kollageenin sietokyvyn ei se veny vaan repeytyy. Kun taas kollageeniin tuottaa sopivan tension niin se vahvistuu. Tämä on tärkeää faskian hoidon ja harjoittelun kannalta. Voimme vahvistaa kollageenia sisältäviä kudoksia lisäämällä niiden tensiota, mutta vaan tiettyyn rajaan asti. Kollageeni voi pidentyä, mutta prosessi vie aikaa jopa viikkoja/kuukausia.

Kudoksen pidentäminen manuaalisella terapialla on mahdollista yhden hoito kerran aikana!?

Solujen ja säikeiden välissä on soluväliainetta. Soluväliaine muodostuu enimmäkseen vedestä. Solujen aineenvaihdunta tapahtuu soluväliaineen läpi. Hyaluronia on runsaasti soluväliaineessa ja löyhässä sidekudoksessa. Hyaluroni erittää liukastetta solujenvälisille säikeille tämä mahdollistaa kudosten välisen liikkeen. Hyaluronin kiertokulun pituus on 2-4 vuorokautta. Kudosten tulee saada säännöllisesti liikettä ja rasitusta toimiakseen, koska liikkumattomuus voi johtaa hyaluronin vähenemiseen. Se taas vaikuttaa suoraan kudosten väliseen liukumiskykyyn. Liukumiskyvyn väheneminen johtaa liikehäiriöihin. Tämän vuoksi jo aamuisin on pakonomainen tarve liikutella itsensä liikkeelle.

Faskia ja liikkeen hallinta?

Jos voiman tuotossa on puutteita, niveliin tulee liikerajoituksia ja liikkeiden hallinta kärsii. Kompensaatiolla voidaan korvata lihastasapainon puutteita, mutta vaan tiettyyn rajaan asti. Jatkuessaan pitkään lihastasapainon häiriöt aiheuttavat vääriä liikemalleja, virheellistä nivelten kuormitusta, kipu-, tulehdus- ja rappeumatiloihin sekä kulumamuutoksia. Lihastasapaino ja sen aiheuttamat asentomuutokset ja virheelliset liikemallit voivat vaikuttaa negatiivisesti reflekseihin sekä motoriseen oppimiseen. Kipu häiritsee voimantuottoa ja muuttaa lihasten aktivoitumisjärjestystä. Motorisen kontrollin ja asentotunnon ongelmat aiheuttavat lisääntynyttä kuormitusta nivelpinnoille.

Faskian vahvistaminen?

Elimistömme reakoi liikkeeseen, liikesuuntiin, joten harjoitamme aina myofaskiaalista järjestelmää kokonaisuutena. Muuttamalla harjoittelu tapoja voidaan treeni kohdentaa lihaksille, hermostolle tai faskiaan. Voimaharjoittelu vaikuttaa myös faskiaan. Voimantuotto tapahtuu faskian kerroksia pitkin poikittais, pituus ja spiraalisuuntaisesti. Mitä isompi vastus liikkeessä sitä enemmän jäykkyyttä kohdistuu faskiaan. Muuttamalla harjoittelun suoritustapaa voidaan vaikuttaa lihaksen voimantuottoon. Esim: liike joka tehdään koko liikeradalla ääriasennossa tai liike joka tehdään suoraan telineestä.